|
LUKITESTAUS TAKAISIN
PIKALUKITESTI JA SEN TULOS Pikalukitesti on erityisopettaja ja lukitestaaja Anna-Maija Hintikan kehittämä tarkistuslista lukivaikeuden tunnistamiseksi ja se on suuntaa antava. Pikalukitestissä on 25 kysymystä. Mikäli vastasit myöntävästi ”kyllä” yli puoleen (13/25) pikalukitestin kysymyksistä, silloin on vahvat syyt epäillä lukivaikeutta. Kanta-Hämeen erilaiset oppijat suosittelee osallistumista ryhmälukiseulaan tai tarkennettua yksilötestiä. Katso Kanta-Hämeen alueen lukitestaajat (www.kantahameoppijat.net/uutiset_lukitestaajat.htm). MILLOIN LUKITESTIIN KANNATTAA MENNÄ? Lukitestiin kannatta mennä silloin, kun jokin taho vaatii lukitodistusta, esimerkiksi ylioppilaslautakunta. Oppilaitos voi huomioida lukivaikeuden esimerkiksi vieraan kielen kokeessa tai pääsykokeessa, jos henkilöllä on lukitodistus. Lukitesti kartoittaa samalla omaa oppimista ja vahvuuksia. Jotkut valitsevat lukitestin uteliaisuudesta, etenkin silloin, kun luulo omasta tyhmyydestä ja laiskuudesta halutaan osoittaa lukivaikeudeksi. Tärkeä on myös muistaa, että lukitodistusta voi tarvita työelämää varten, sillä lukivaikeus aiheuttaa työuupumusta. Lukitesti ei ole itsetarkoitus, vaan se vahvistaa itsetuntoa. Testaus antaa tietoa omista toimintatavoista, vahvuuksista ja heikkouksista. Lukitestauksia ja arviointeja suorittavat ensisijaisesti erityisopettajat, neuropsykologit ja puheterapeutit. Yksityisiä lukitestaajia on ainakin Erilaisen oppimisen keskuksessa, HERO:ssa Helsingissä ja Kanta-Hämeessä (katso lukitestaajat etusivulta). Testauksessa on tärkeätä, että selvitetään korvan kyky erotella äänteitä ja niiden pituuksia (ns. fonologinen työmuisti), nimeäminen, ääneen lukemisen ja silmillä siivilöimisen nopeus. Niilo-Mäki Instituutin on kehittänyt seulontatestit nuorille ja aikuisille, joita voi käyttää ammatillisessa koulutuksessa ja lukiossa. Seulontatesti voidaan tehdä ryhmätestinä. Testi kartoittaa luetun ymmärtämisen, teknisen lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksia. Ylioppilaskirjoituksissa lukivaikeutta voidaan verrata vammaan. Luki- ja lääkärintodistuksella saa erityisiä koejärjestelyjä, esimerkiksi kahden tunnin lisäajan kaikkiin kokeisiin (ei yllensä arvosanamuutosta), kuullun ymmärtämisen nauhaan pidennetyt tauot, vapautuksen puhtaaksikirjoittamisesta ja mahdollisuuden käyttää tietokonetta kirjoittamisessa. Lievässä lukihäiriössä oppilas saa yleensä yhden arvosanakorotuksen rajatapauksessa. Tällöin riittää yksi lausunto, jonka on antanut psykologi, puheterapeutti tai erityisopettaja. Lukivaikeuslausunnon antaa kaksi lausunnonantajaa: Erikoislääkäri ja erityisopettaja, puheterapeutti tai psykologi. Useimmissa ammatillisissa oppilaitoksissa annetaan lisäaikaa pääsykokeisiin, tentteihin, sekä mahdollisuus suullisiin tentteihin ja erilliseen tenttitilaan. Lukitodistus poistaa autokoulussa aikapalkin teoriakokeesta. Lukitodistus antaa mahdollisuus lainata äänikirjoja näkövammaisten kirjastosta.
TUKITOIMET Opinto-ohjaaja auttaa nuorta tukemaan omia valintoja sekä sopivista koulutusväylistä. Teoriassa on olemassa väylät lukipalveluille, mutta käytännössä ne eivät toimi. Lukivaikeutta ei ole pidetty lääketieteellisenä ongelmana ja siksi terveydenhuolto ei ole ottanut siitä vastuuta.
|
||