|
LUKIVAIKEUDEN ILMENEMINEN TAKAISIN
Vauvaiässä lukivaikeuksinen ei opi normaalisti konttaamaan, vaan vetää itseään eteenpäin istuvassa asennossa. Leikki-iässä lukivaikeus saattaa ilmetä siten, että • lapsi ei pysty kolmivuotiaana sanomaan kahden kolmen sanan lauseita. • lapsi on kömpelö, silmän ja käden yhteistyössä ei suju ja kynän pitäminen kädessä poikkeaa ikätovereista • lapsi on touhuaja, hän ei kuuntele, mitä hänelle sanotaan, hänen keskittymiskykynsä on huono, hän siirtyy jatkuvasti puuhailemaan jotain uutta asiaa. • portaiden nouseminen ylöspäin tapahtuu tasatahtiin, ei vuorotahtiin (vasen-oikea-vasen-oikea) • lapsi ei kykene tekemään rytmillisiä taputusliikkeitä tai käsien ristikkäisliikkeet tuottavat ongelmia. Ristikkäisliikkeiden ongelmista kertoo sekin, että lapsi tekee pikkuautolla ympyrän seinälle. Normaalisti lapsi tekee sen yhdellä kädellä, mutta lukilapsi vaihtaa kättä.
EPÄSELVÄ PUHE Lapsen puhe voi olla jatkuvasti epäselvää, mikä voi johtua motorisesta kehittymättömyydestä tai lapsi ei puhu juuri ollenkaan, koska puhe on epäselvää ja kaverit voivat kiusata.
LUKEMISEN VAIKEUS Tyypillistä lukivaikeudelle on, että lukemaan oppiminen on hidasta ja sanojen yhdistäminen on vaikeata. Aikuisen tai lapsen on vaikea ymmärtää luetun sisältöä, koska lukemisen tekninen suorittaminen vie paljon energiaa. Lukija väsyy helposti, jolloin tarkkaavaisuus herpaantuu. Lukivaikeuksiset tekevät muihin oppilaiden nähden huomattavasti enemmän töitä. Lukemisesta tulee helposti vastenmielistä, koska luetusta ei saa tarpeeksi virikkeitä.
KIRJOITTAMISEN VAIKEUS Lapsi oppii kirjoittamaan muita hitaammin tai aikuinen kirjoittaa muita hitaammin. • kirjaimet ovat väärässä järjestyksessä • kirjaimia puuttuu • kirjaimet ovat peilikuvia • kirjoitus on peilikuvakirjoitusta • t-viivat ja muut lisämerkit puuttuvat • kirjoitus ei pysy rivillä • kirjaimet ovat suuria ja epäselviä, paperi täyttyy jo muutamasta sanasta Suunnan käsittämistä voi harjoitella siten, että lapsi kävelee vapaasti huoneessa ja vaihtaa suuntaa heti, kun kuulee taputuksen.
KUULON ALUEEN VAIKEUS Kuulon alueen vaikeus voi näkyä esimerkiksi siten, että • lapsi pelkää vähänkään kovia ääniä, säikähtää ja alkaa itkeä • lapsen on vaikea ymmärtää nopeaa puhetta tai vaikeita sanoja • lapsi on ahdistunut • lapsi ei ymmärrä suullisesti annettuja ohjeita ja tämä korostuu etenkin ryhmätilanteissa • lapsen on erittäin vaikea ymmärtää sellaisia tehtäviä, johon liittyy monta osaa Lapsella voi olla vaikeuksia tunnistaa kirjain, jolla hänen nimensä alkaa. Auditiivista havaintokykyä voi harjoittaa esimerkiksi liikkumalla musiikin voimakkuuden ja rytminmuutosten mukaan.
MUISTAMISEN VAIKEUS Lukivaikeuksisen lapsen on erittäin vaikea pitää mielessä kahta minuuttia kauempaa sitä, mitä pitää tehdä! Yksityiskohtien muistaminen on hyvin vaikeata ja tämän vuosi tehtäväksi antoa on toistettava. Tyypillistä on, että lapsi hukkaa tavaransa ja hän ei pysty itse päättelemään, mihin tavaransa jätti. Lapsella on myöskin vaikeuksia lorujen ja laulujen sanojen oppimisessa.
HAHMOTTAMISEN VAIKEUS Hahmottamisen vaikeus näkyy siten, että lapsen on vaikea tajuta ajankulkua. Lapsen on vaikea oppia • viikonpäiviä tai kuukausia • lapsi oppii hitaasti sen, kumpi on oikea ja kumpi vasen. Tämän vuoksi esimerkiksi kartan lukeminen saattaa olla erittäin vaikeaa • ympäristön hahmottaminen näkyy tapaturma-alttiutena • vaatteet saattavat roikkua päällä Oikean/vasemman erottaminen on visuaalisen havaintokyvyn osatoiminto. Sitä voi harjoittaa esimerkiksi liikkumalla musiikin mukaan ja jähmettymällä paikalleen, kun musiikki loppuu tai harjoittelemalla erottelemaan kirjaimia ja numeroita esimerkiksi b-d tai 6-9.
TARKKAAVAISUUDEN VAIKEUS Vaikeudet tarkkaavaisuuden alueella näkyvät siten, että lapsi on hyvin vilkas, hän pystyy hyvin huonosti keskittymään mihinkään tai väsyneenä hän on omissa maailmoissaan ja kieltäytyy tehtävistä, jotka hän tuntee ylivoimaisiksi.
VARTALON HALLINNAN VAIKEUS Lukivaikeuksiset lapset ovat usein niitä, jotka • valitaan viimeiseksi joukkuepeleihin • liikuntavaatteiden katoaminen • liiallinen voimankäyttö peleissä • menestyvät huonosti motorista koordinaatiota vaativissa tehtävissä, kuten juoksemisessa tai pallopeleissä • lapset kompuroivat ja satuttelevat itseänsä usein Nämä saattavat Hintikan mukaan johtua siitä, että vasen/oikeakätisyys ei ole selkiintynyt. Karkeamotoriikkaa voi harjoittaa konttaamisen, kävelyn, juoksemisen, pyörimisen, kiipeämisen, riippumisen, uinnin tai pyöräilyn avulla. Kinesteettinen havaintokyky on tärkeätä tasapainolle ja voimankäytölle. Tasapainoa voi harjoittaa esimerkiksi konkkaamalla. Silmä-käsikoordinaatiota voi harjoittaa esimerkiksi pujottelemalla helmiä lankaan.
ITSEKONTROLLIN VAIKEUS Lapsen käytös saattaa olla seurausta turhautumisesta. Käytökseen liittyy uhmaaminen, kiukunpuuskat, raivokohtaukset tai lapsi ei erota sopivan ja sopimattoman käytöksen eroa.
SOSIAALISTEN SUHTEIDEN VAIKEUS Normaalisti lapset tunnistavat hyvin sen, mikä on sopivaa ja mikä ei. Lapset sietävät huonosti erilaisuutta. Tämän takia oppimisvaikeuksisilla saattaa olla enemmän vaikeuksia kaverisuhteissa kuin muilla. Mikäli lapsi pelkää epäonnistumista, hän ei uskalla tehdä mitään yksin. Lapsi on erittäin riippuvainen vanhemmista, sisaruksista, opettajista ja kavereista, koska hahmotuskyvyn heikkous aiheuttaa hänelle epävarmuutta.
|
||