|
OPPIMISTYYLIT TAKAISIN
Kielellisesti lahjakas on järjestelmällinen, päättelykykyinen, omaa hyvän keskittymiskyvyn, lukee ja kirjoittaa mielellään, muistaa pikkuasioita sekä on hyvä puhuja ja väittelijä. Opettaja voi esimerkiksi innostaa lasta kirjoittamaan ja kertomaan tarinoita, ratkomaan ristikoita, tekemään haastatteluja. Loogis-matemaattisesti lahjakas pitää abstraktista ajattelusta, täsmällisestä toiminnasta sekä logiikasta, matematiikasta, tietokoneista ja ongelmien ratkaisemisesta. Opettaja voi innostaa lasta esimerkiksi antamalla päättelyä vaativia tehtäviä. Visuo-spatiaalisesti lahjakas pitää mielikuvien luomisesta, kuvallisesta ajattelusta, taulukoista ja kaavioista sekä piirtämisestä, maalaamisesta ja muovailemisesta. Opettaja voi motivoida lasta piirtämistehtävillä ja kuvien avulla. Musiikillisesti lahjakas pitää musiikista ja rytmistä. Opettaja voi opettaa asioita musiikin avulla. Kehollis-kinesteettisesti lahjakas ontaitava käsitöissä, muistaa asiat paremmin tekemällä kuin lukien ja on helposti rauhaton. Opettaja voi käyttää opetuksessa apuvälineitä, esimerkiksi pelejä ja usein toistuvia taukoja, esimerkiksi liikkumista. Sosiaalisesti lahjakas on hyvä tulkitsemaan sosiaalisia tilanteita, hyvä neuvottelija ja hyvä rauhanrakentaja sekä viihtyy laajassa ystäväpiirissä.Opettaja voi käyttää opetuksessa ryhmätöitä ja seurustelutaukoja. Oppilas miettii mielellään syitä ja seurauksia. Intuitiivisesti lahjakas on tietoinen omista vahvuuksista ja heikkouksista, usein yksinäisyyteen vetäytyvä ja tietää, mitä haluaa ja toimii myös sen mukaan. Opettaja voi ohjata lasta keskustelemaan, kirjoittamaan kokemuksistaan ja säilyttämään ominaislaatuisuutensa myös ryhmässä.
OPPIMIS-STRATEGIAT Looginen eli vasemman aivopuoliskon strategioita käyttävä oppija hyötyy, jos hän asettaa yksityiskohtia peräkkäin, esittää asiat kirjallisesti, on tietoinen ajasta ja sen kulusta, tekee miellekarttoja (mind-map), harjoittelee metaforia eli kielikuvien käyttämistä, hyväksyy joskus keskeneräisenkin työn, kirjoittaa runoja, jossa ei ole riimejä, sanoo asiat usealla eri tavalla tai esittää asioita roolileikkien avulla. Kokonaisvaltainen eli oikean aivopuoliskon strategioita käyttävä oppija hyötyy, jos hän näkee kokonaisuuksia, esittää asiat suullisesti, tekee listoja ja luetteloita, laittaa asioita tärkeysjärjestykseen, tekee aloittamansa työn loppuun, riimittelee loruja, keksii muistikikkoja, esittää asiat ensiksi, toiseksi, kolmanneksi jne. tai esittää asiat suullisesti.
LATERAALISUUS Lateraalisuudella tarkoitetaan käden, jalan, silmän ja korvan puolisuutta. Lukivaikeuksisilla usein oikea aivopuolisko dominoi, mikä johtaa vasensilmäisyyteen ja vasenkorvaisuuteen. Vasenkorvaisuus vaikuttaa äänteiden tarkkaan hahmottamiseen sekä äidinkielen ja vieraitten kielten lauserakenteen muodostamiseen. Vasensilmäisyys vaikuttaa hidastavasti vasemmalta oikealle etenevään toimintaan, kuten lukemiseen ja kirjoittamiseen, jolloin kirjoitus kallistuu vasemmalle ja lukiessa rivillä pysyminen saattaa olla vaikeata.
OPETTAJA Luokalle jättämisen uhkaukset, julkinen häpäiseminen ja oppimisen hoputtaminen estävät oppimista enemmän kuin lukivaikeus! Ole erilaisen oppijan puolella, hyväksy hänet sellaisena, kun hän on, yritä nähdä erilaisen oppijan vahvuudet heikkouksien sijasta, anna mahdollisuus oppia omalla tavallaan, luota oppimiskykyyn, hanki tietoa ja estä kiusaaminen. Lisää tietoa oppimistyyleistä seuraavista linkeistä: http://www.akonet.org/pinoste/7eeroa/treenit/lukem.html http://www.avoin.helsinki.fi/opas/tai_lukeminen.htm http://opetus.stadia.fi/savola/ http://www.opinopas.net/page.asp?language=1&id=7#
|
||